Ensiharvennus metsässä: milloin se tehdään ja miten se vaikuttaa puuston kasvuun?

Ensiharvennus metsässä tehdään ennen kuin puiden välinen kilpailu kaventaa latvuksia liikaa ja hidastaa runkojen paksuuskasvua. Toteutamme harvennuksia Päijät-Hämeessä kohteen puulajin, tiheyden ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Työssä poistetaan kasvua haittaavia, pienempiä tai laadultaan heikompia puita, jotta elinvoimaisille puille jää tilaa järeytyä.

Ensiharvennus metsässä tehdään oikeaan kasvuvaiheeseen

Ensiharvennus on taimikonhoidon jälkeen nuoren kasvatusmetsän ensimmäinen hakkuu, josta voidaan korjata kuitu- ja energiapuuta. Suomen metsäkeskuksen mukaan ajoitus arvioidaan puulajin, kasvupaikan ja metsikön tiheyden perusteella, ja ensiharvennus tehdään usein puuston ollessa noin 10–16 metriä pitkää. Pelkkä metsän ikä ei siis ratkaise. Katsomme kohteen maastossa, jotta harvennus palvelee metsän seuraavia kasvuvuosia.

Tiheässä metsässä puut hakevat valoa pituuskasvulla, mutta rungot jäävät ohuiksi ja elävä latvus lyhenee. Latvussuhde kertoo tilanteesta: jos 12-metrisessä männyssä elävää latvusta on 5 metriä, osuus on noin 42 %. Männikössä tavoitteena on säilyttää ensiharvennuksen jälkeen vähintään 40 % elävää latvusta, kuusikossa vähintään 60 %. Tarkemmat puulajikohtaiset ohjeet löytyvät Suomen metsäkeskuksen harvennusohjeista.

Oikea-aikainen ensiharvennus antaa metsän parhaiden puiden järeytyä tulevia hakkuuvaiheita varten.

Ensiharvennus metsässä ohjaa kasvun valittuihin puihin

Hyvin ajoitettu ensiharvennus lisää jäljelle jäävien puiden käytössä olevaa valoa, vettä, ravinteita ja kasvutilaa. Kasvu ei katoa harvennuksessa, vaan se kohdistuu harvempaan ja parempilaatuiseen puustoon. Tavoitteena on, että tulevien harvennusten ja uudistushakkuun aikaan metsässä kasvaa järeämpää, tervettä ja käyttökelpoista puuta. Tarvittaessa toteutamme harvennuksen osana laajempaa metsuripalvelua.

Metsikön lähtötilanne ratkaisee myös poistettavien puiden valinnan. Esimerkiksi männikössä voidaan tehdä laatuharvennusta, jossa oksikkaiden valtapuiden tilalle annetaan kasvutilaa suorille ja ohutoksaisille lisävaltapuille. Hoitamattomassa, jo riukuuntuneessa metsässä käsittely suunnitellaan eri tavoin kuin oikea-aikaisesti hoidetussa kohteessa. Siksi emme sovella samaa harvennusta jokaiseen metsään, vaan suunnittelemme työn kohteen mukaan.

Sopiva harvennusvoimakkuus säilyttää metsän kasvukunnon

Liian myöhään tehty ensiharvennus ei korjaa nopeasti jo supistuneita latvuksia. Liian voimakas harvennus taas voi jättää puuston tarpeettoman harvaksi ja lisätä lumelle sekä tuulelle alttiutta. Jätämme kasvamaan mahdollisimman hyvälaatuisen ja elinvoimaisen puuston, emmekä tavoittele lyhyen aikavälin kertymää metsän tulevan kasvun kustannuksella. Metsänhoidon ajoitusta voit hahmottaa myös artikkelistamme metsänhoidon vuosikellosta.